torstai 20. joulukuuta 2012

Idylliä kerrakseen...

Ei keskittymistä kauniisiin paketteihin ja hienoihin yksityiskohtiin, ei herkullista glögitarjotinta, ei joululauluja, ei salaperäistä hämärävalaistusta ei hienoja pakettikortteja...
... ei tänä jouluna!
Tänä jouluna survotaan lahjat pakettiin ja isi kirjoittaa nimet päälle iloisilla harakanvarpaillaan!
Äiti järjestelee ostoksia pieniin pinoihin... kuka saa mitäkin...
MUTTA kaikki on rakkaudella laitettu...
,,, vaikka aina ei ihan sitä viimeisenpäälle parasta ajatusta syntynyt, niin sitä on ainakin etsitty!

Tulkoon joulu ja tulkoon RAUHA kaikkiin sydämiin!



Tangelstiina

tiistai 18. joulukuuta 2012

Me odotamme JOulua

On me sentään saatu jouluakin laitettua kotiin. 
Välillä läikehtii joulumieli rinnassakin, mutta arki meinaa ihan alleen uuvuttaa... 
ONNEKSI kohta ON loma!!!!!
Pitemmittä puheitta tässä kuvapläjäys meidän joulukodista









Olempa pohtinut sitäkin, että miksi tätä blogia oikein kirjoittaa.
Viitsiikö nähdä vaivaa...
Lukeeko tätä kukaan...
Ja jos lukee niin kuka?
Ja miksi haluan, että joku tätä lukee?
Onpahan muistoja itselle... Mutta olisi varmaan toisenlaisiakin tapoja muistoja säilyttää...
Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin

Tangelstiina

Tonttukulkue

Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu.
Öitten varjoon talon touhu hukkuu, touhu hukkuu.
Tiptap tiptap, tipe, tipe, tiptap, tip, tip, tap.

Tonttujoukko silloin varpahillaan, varpahillaan,
Varovasti hiipii altasillaan, altasillaan.
Tiptap tiptap, tipe, tipe, tiptap, tip, tip, tap.

Jouluruokaa tarjoo kunnon väki, kunnon väki,
Raoistansa sen jo tonttu näki, tonttu näki.
Tiptap tiptap, tipe, tipe, tiptap, tip, tip, tap.

Pöydän päälle veitikkaiset rientää, veitikkaiset,
Syövät paistia ja juovat lientä, juovat lientä.
Tiptap tiptap, tipe, tipe, tiptap, tip, tip, tap.

Herkkua on siinä monenlaista, monenlaista,
Kuiske kuuluu: "Miltä ruoka maistaa, ruoka maistaA?"
Tiptap tiptap, tipe, tipe, tiptap, tip, tip, tap.

Sitten leikitellään kuusen alla, kuusen alla,
Kunnes päivä koittaa taivahalla, taivahalla.
Tiptap tiptap, tipe, tipe, tiptap, tip, tip, tap.

Hiljaa hiipii joukko varpahillaan, varpahillaan,
Kotikoloihinsa alle sillan, alle sillan.
Tiptap tiptap, tipe, tipe, tiptap, tip, tip, tap.


Yksi pikkutonttu hyytyi jo alkutaipaleellä ahkioon ja kuorsaus vai kuului,
kunnes tonttu puoliväkisin nostettiin ohjelmaa seuraamaan.



Oikeasti tämä tonttujoukko ei mennyt ikkunoista kurkkimaan vaan:
Naapuritallin perinteiseiin pikkujouluihin. Pikkujoulut järjestettiin taas kolmatena adventtina tänäkin jouluna. Ohjelmassa perinteisesti on ollut katrilli, hevosten missikilpailut, ansioituneiden ratsastajien palkitseminen, tallin suosituimman hevosen esittely, pikkuinen tarjoilu sekä tietysti joulupukki... yleensä pukki on saapunut juhlaan suosituimman hevosen kyydissä, mutta tänävuonna pukki katsoi parhaaksi lainata meidän tuunattua ahkiota lahjojen kuljettamiseen :-)

Uskallettiin sentään tonttuilla pikkujouluihin vaikka päivällä Iloinen Nasukoira ja hänen unelias emäntänsä aiheuttivat jo toistamiseen hämminkiä pienille ratsastajille. Sitä kun on välillä niin vaikea muistaa että kaikki hepat ei ole kuin Perho, meidän luottoratsu... joka kaiken hässäkän jälkeen meinasi kiidättää esikoisemme melkoista haipakkaa kotitallilleen... onneksi tuo uskollinen terapiaratsu kuuntelee myös sanallisia matkanpäästä huudettuja ohjeita :-)
Tästäkin selvittiin säikähdyksellä!

Tangelstiina

sunnuntai 9. joulukuuta 2012

Joulusiivouksen alkumetreillä

Näissä tunnelmissa olen pitkän viikonlopun viettänyt. Vilijonkkahan pitää järjestyksestä ja siisteydestä, niin myös minä. Olen kuitenkin hyvin laiska siivoamaan, vielä huonompi ylläpitämään järjestystä kodissa. Ja kun muut perheenjäsenet on samaa mallia, niin kotimme on harmillisen sotkuinen ja liian harvoin puti puhdas.

Nysväsin jälleen nurkka kerrallaan ja eihän sillä keinoin pitkälle ehtinyt, vaikka pakotin itseäni jatkamaan aina niin pitkään kuin vain jaksoin. Toisaalta tämän epämieluisan homman paras palkka on tyytyväisyys työnjälkeen. Monta sankoa likavettä on viemäriin huuhdottu, joten hyvällä alulla ollaan :). Parasta, että ne ällöimmät hommat on nyt vähäksi aikaa taas tehtynä ja "pitäis tehä" -listasta voi vetästä yli monta tekemistään odottanutta puuhaa.


Kaapin tyhjäysapua saatavilla,
pyynnöstä ja ilman

Kylppärin kimpussa pyöriessä pyörittelin uutta pohjaratkaisua tuohon meidän kodin ongelmallisimpaan tilaan, jonka remppa on lähivuosina väistämättä edessä. Ajatuksissani palasin myös kesän visiitille serkkulaan ja heidän uudistettuun saunaansa. Tulkaahan mukaan, heillä on niin kaunista!



Saunan valaistus oli onnistunut aivan upeasti


Aisan kiinnitystä varten reessä ollut koukku on
päässyt kevyempiin hommiin




torstai 6. joulukuuta 2012

Toivelista

Viime vuonna aloitimme kirje joulupukille -perinteen. Tai oikeammin se on kyllä lahjatoivelista, koska joulupukki on meillä satuolento siinä missä keijutkin (eli minulta ei enää kysytä, onko keijuja olemassa, koska vastaan niiden olevan satuolentoja. Sen sijaan tätä kysytään henkilöiltä, joiden kysyjä arvelee vastaavan myönteisesti :). Joulua ja joulupukkia toki odotetaan silti sillä lapsen 100 % innolla, sopivassa täpinässä ja tärinässä.

Samalla on muistuteltu mieleen, että kyseessä on lahjatoiveet, ei ostoslista. Ja itseäkin on tullut muistuteltua mopon ohjauksen karkuutuksen vaaroista siellä leluhyllyjen ääressä, hitsit että houkuttelevia vaihtoehtoja on paljon!

Mutta sitten siihen listaan, tältä se näyttää tänä vuonna. Itse lelulehdistä leikeltynä ja paperille teipattuna. Ja kuvatekstit minun suomennoksia, toivottavasti meni oikein.

Nukkeja, balettiasuja, ei liian jännittäviä (kun ne on koululaisille)

Hevosia, ratsastusasuja nukeille/ barbeille, vaatteita nukeille ja barbeille,
junarata pikkuveljelle, vaippoja baby bornille

Lego friends Olivian talo, Olivian pikavene, Leirintäseikkailu,
Heartlaken lentokerho, Emman hevoskuljetusvaunu

Urhea -elokuva ja siihen liittyen mikä vain,
jälleen Lego Friends sekä Autot

Maalilla läträten

Akryylimaalit on kyllä nyt niin pop mun askartelussa. Niillä voi leimata, niitä voi roiskia, ne peittää, värejä on helppo sekottaa ja ohentaa, niiden saatavuus on loistava jne. Tytärkin tykkää niistä, käytetään niin paperille kun puullekkin.

Skräppäykseen minua inspiroi tälläkin kertaa Emmon blogin Vuoroin vieraissa, Helena. Haaste kuului:
"Tällä viikolla hullaannutaan mixed mediasta! Kaiva esille akryylimaalit, gessot, musteet ja mistit! Ota mallia Helenan töistä tai keksi itse omat tapasi. Sääntöjä ei ole! Voit myös inspiroitua ompelukoneesta, mutta tällä kertaa ei tikata siististi. Surruttele koneella huoletta vinoon, tee ympyröitä, siksakkia tai muuta sykeröä. Anna luovuudelle tilaa!"

Kaivoin esille maalini sekä kaapissa odotelleet eri kokoiset kuplamuovit. Musteitakin nostin pöydälle, mutta leimaaminen kuitenkin jäi. Gesso on ostoslistalla ja leimauksen maailmaan olen haastanut itseäni joulukortteilun parissa tänä vuonna, joten toivottavasti vähän sitäkin lajia tulisi harrasteltua. Helenan töissä on upeasti upotettu kuvia taustaan maalien avulla, sitä täytyy ehdottomasti kokeilla joku kerta!

Paperit pääsivät ompelukoneen käsittelyyn ja tykkäsin kyllä jäljestä. Ja mulle nuo ompelukoneen jäljet on jo kuulkaa ihan villejä, nimim. hukassa ilman viivotinta :D.

Lopultakin pääsin myös kiinni aiheeseen, jota haluan harjoitella vielä paljon lisää. Paperiliittimen Riikan kraft-työt tekivät minuun suuren vaikutuksen viime keväänä, katsokaa vaikkapa tätä. Riikan maalien ja musteiden käyttöä olen ihaillut jo pitkään, mutta tämän vuoden aikana olen yhä uudestaan ja uudestaan vaikuttunut myös hänen värien käytöstään.

Olen tyytyväinen, että sain taltioitua syksyn näyttelykäynnin. Tytär oli niin kohdeyleisöä kuin vain mahdollista. Varmaan kasvoillani oli koko ajan typerä hymy, niin onnellinen olin hänen kyvystään heittäytyä satuun mukaan. Kuvaa ja tarinaa taltioin enemmänkin sivun vaaleanpunaiseen taskuun ja otsikointiin pyysin apua näyttelyseuralaiseltani. Itselle näyttelystä jäi päällimmäisenä mieleen vaikuttavat huovutustyöt ja tekstiilitaide muutoinkin, siksikin pidän sivujen ompeleista ja huopakoristeista.






Matka ei ole aina pitkä

Monesti harmittaa välimatkojen asettamat rajoitukset. Jos mielesi halajaa skräppäyskurssille netin avustuksella, niin käyppä kurkkaamassa kuvaa klikaten:



keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Pakkasella, lunta odotellessa

Kierä jää HARVINAISTA HERKKUA!!!!

Miksei sitä voi tällä säällä olla ranna vähän niinkuin kesällä??? Hiekkalinnoja rakennellen??...
vähän tosin haittas toi kohmeinen hiekka!

Heitä pallo!!!

Sainpas!

Rannalla täydessä touhussa...

...ja kotipihalla syvässä unessa!
Nyt on jo luntakin ! IHanaa!!! JOulua on puuhasteltu kotiin... mutta jostain syystä kaikenlaisia joulublogeja selaillessa ei ollenkaan tee mieli tänne joulustella.. katsotaan alkaako jossain vaiheessa mieli muuttumaan??

Ihanaa itsenäisyyspäivän seutua! Me lähdetään serkkulaan touhuun ja melskeeseen!!!

Tangelstiina

perjantai 30. marraskuuta 2012

Tuplasti haastetta

Ystäväni, kollegani, haastoi minut skräppäämään hänelle muiston yhteisestä työreissusta. Hän puolestaan skräppää minulle sivun samaisesta reissusta. Suostuin oitis.

Emmon blogissa on ollut syksyn mittaa vuoroin vieraissa haasteita. Inspiraatiota, eri tapoja lähestyä samaa harrastusta, upeita töitä. Monta, monta, monta ideaa on omassakin päässä pyörinyt, mutta aina on jäänyt muun tekemisen jalkoihin skräppäys.

Mutta tässä edes yksi! Osallistun sillä Marshan haasteeseen tehdä kuvakollaasi.




En ole kauhean tyytyväinen, työstä puuttuu jotenkin henki, oikea tunnelma. Mutta jospa sitä tekemällä oppisi ja toisaalta onnistuin mielestäni valikoimaan työhön kuitenkin ne parhaat kuvamuistot tuosta oikein mukavasta reissusta.

torstai 29. marraskuuta 2012

Syysmuistoja

Ihan kohta on jo joulukuu ja sehän tarkoittaa talven olevan jo ihan kohta täällä! Ihanaa, ällöin vuodenaika alkaa olla jälleen selätetty! Syksyn ankeutta on toki auttanut, että on päässyt päivittäin valosan aikaan ulos.

Joten muistellaanpa syksyä saman tien ihan siitä ilosta, että alkaa olla takanapäin.

Taas mennään kännykän kuvasilla, joiden taso nyt ei päätä huimaa, mutta monia tärkeitä hetkiä on silti tallentunut.

Älä jämähdä kotiin!
Nauti aikatauluttomuudesta vielä kun voit!

Sateellakin voi olla nättiä

Hiekkarannalle koko sakilla (jos sallittua) ja kalenteriin tuijottamatta

"Pappa-koiraa, liian kaukanaa!"

Syksyn kauniit vaatteet
(ruskan värejä unohtamatta)

Joka säällä meno päällä

Kesämuistoja

Pimeä ja kylmä viima saa kaipaamaan kesää. Kesäkuvahaastetta on näkynyt siellä sun täällä, joten tässä itseltä muutama kännykkäräpsy ja paluu lämpöön ja vihreyteen, valoon.

Tässä on vahva tämän vuoden leima, rattaiden kanssa joka päivä johonkin

Edes himppasen hevoselämää; ensimmäistä kertaa maastoestetuomarina kenttäkisoissa

Neiti neljä vee osaa ja tekee jo vaikka mitä

Kun herra nolla veekin osaa jo itse kaasuttaa, ohjauksesta saa muut huolehtia

Omat tärkeät hetket poikien kanssa lenkkeillen.
Ja ihan silmiin koskee katsoa,
miten lihaskunnosta näkee kuinka paljon enemmän olisi pitänyt mennä...

Ystävät <3.
Tässä mm. Tangelstiinan kanssa kaupunkifestarointia