keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Virallisesti ohi

Vinttikoiran kilpailuoikeus juoksukokeissa päättyy sen kalenterivuoden loppuun, jona se täyttää kahdeksan vuotta. Pikon, sydämenpalaseni, kohdalla tuo kalenteripäivämäärä on nyt takana. Hyvin haikeaa, mutta vieläkään en suostu ajattelemaan Pikoa pappakastiin. Lattealta tuntuu kuvata sitä elämäni koiraksi, rakkaista rakkaimmaksi, yhdeksi ylitse muiden, mutta ehkä näin pääsette jyvälle mitä tuo koira minulle merkitsee.

Katselen Pikoa hyvinkin vaaleanpunaisten linssien läpi, tuo koira edustaa minulle whippettiä parhaimmillaan. Eihän se virheetön toki ole, elävä olento. Rakenteestaan tykkään, luonteestaan tykkään, juoksuominaisuuksiltaan loistoyksilö (ja nyt kun katsotaan niitä tuloksia, niin huomataan niiden hyvin vähäinen määrä, ei mitään hyper-tasoa ja suunnataan katse sinne hihnan toiseen päähän...).

Minun silmissäni Piko on herrasmies kotona, vieraiden koirien kanssa ikään ja sukupuoleen katsomatta, sekä harrastaessa. Se puhuu hyvin koiraa ja on kuin rotumääritelmä sanoo: "KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Ihanteellinen seuralainen. Kotioloihin ja urheilulliseen ympäristöön hyvin sopeutuva. Lempeä, kiintyvä ja tasapainoinen". Pikon vanhemmat ovat luonteeltaan ehdotonta parhaimmistoa, yhtään liioittelematta.

Tilastotietoutta näistä 2004 syntyneistä:
Ratajuoksu (kennel Sattuman)
Whippet
, N<=48 cm ja U<=51 cm [miksei mun alt codet pelitä! mrr...]
280 m
7.Softrack Evidence 18,92 

350 m
5. Softrack Evidence 23,68

480 m
5. Softrack Evidence 32,99

Maastojuoksu (kennel Sattuman)
Whippet, N<=48 cm ja U<=51 cm
15. Softrack Evidence


Itselle kirkkaimpia tulosmuistoja kisoista on Kajaanin maastojen 269 pistettä finaalijuoksusta sekä serti yhteispisteillä 524 (2/27), normikorkusten rataennätys Virpiniemessä 2007 sekä veteraanimestaruus hopeaa radalta 2010.

Piko ja Elmo, veljekset ja parrrrhaat kaverukset



Ikä ei vielä riittänyt viralliseen kisaan,
mutta siskopuolen kanssa pääsivät Mikkelin maastorataa testaamaan.




Kuva: V. Kulmala

VMR-2010 kakkonen

Eläkeläinen

4 kommenttia:

  1. Oi ihana Piko! <3 Aktiivisia ja terveitä eläkepäiviä.
    (Tuo elämänikoiruus vähän niin kuin kulkee suvussa.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sukuvika tosiaan tuo elämänikoirailu. On ne vaan, kylläpä ne onkin.

      Poista
  2. Joko Pikokin on pappaiässä, apua! Täytyy myöntää että Piko on kyllä mun ja lastenkin lemppari teidän koirista (vaikka E:n mielestä aikasemmin mustat koirat oli vihasia).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä, toinen meidän junnuista! Ja jos totta puhutaan, niin vähän reilun vuoden päästä meidän nuorinkin pääsee veteraanisarjaan... Tai itse asiassa toisen liiton kisoissa jo tänä keväänä...

      Piko on herraskainen ja paheksuu "röyhkeän" iloista tervehdintää ;).

      Poista

Kiitos sanoistasi, niitä on aina yhtä mukava lukea.