Tunnelma oli kiva, taidemuseon miljöö oiva valinta, myyntiseura mitä loistavinta ja asiakkaita sopivasti. Välillä oli hässäkkää, muttei liian, ja välillä ehti myyjät kierrellä toistensa pöytiä. Tuotemyyntiä oli vähän, mikä on mun mieleen (myyjäiset kun on eri asia kuin kirppis) ja hinnat kirppishintoja. Ja toteutusideoita kierrätettiin puolin ja toisin!
Jälleen nousi esiin myös miten mahdottoman paljon myyntipöydän esteettisyys vaikuttaa. Ainakin minuun se vaikuttaa. Selkeästi esillä, ei liikaa tavaraa, pieni panostus paketointiin/ hintalappuihin ja pöydän ohi ei voi livahtaa. Oli esim. lankoja vanhassa matkalaukussa, pakkohan niitä oli katsoa!
On sääntö, että joku/jokunen pakkaa pöytänsä reilusti ennen tapahtuman ilmoitettua loppumisaikaa. Toivoisin tavan olevan häviävä luonnonvara.
Vähän saatiin vinkkiä, että syksyllä saattais olla uutta kirppistä tiedossa, joten kiinnostuneet seurailkaa http://tekstiilioulu.blogspot.fi/.
Toki joitain löytöjä tarttui mukaan, mutta sainpahan hillittyä itteäni varsin mallikkaasti. Kehitys kehittyy, muttei se tarkota silti sitä etteikö matskuvarastot pursuaisi yli edelleen...
Isoja papereita skräppäykseen, ah mitä kuoseja! |
Tämä 100% villalanka huuteli mulle niin monta tuntia, että olisi ollut rikos olla tarjoamatta sille uutta kotia, olisihan? |
Oli kyllä kivat kirppistelyt niin miljöön, myynnin, seuran kuin myös tunnelmankin osalta. Ja komppaan myös tuota esillelaittoa. Se vaatii vähän panostusta, mutta tekee pöydästä mielenkiintoisemman. Syksyllä toivottavasti uusiksi.
VastaaPoista