sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Koiramaista

Meillä on hoitolainen.
Eka tuli perjantaina. 
Eilen se ontui yhtä jalkaa...
Tänään jo kolmea.
Me hirveästi siitä tykätään ja hoidetaan!
On tehty tossua ja töppöstä...
Mikään vaan ei siinä vauhdissa pysy.
Ihana Eka, se osaa lentää!
Nyt sille taidolle olis kyllä oikeasti käyttöä!
Ekan herkät pienet anturat ei kestäneet meidän pihan villiä menoa

Ihanaa, tässä ei hiertymät vaivaa!


Nasu leuhottaa pallo suussa... Eka potee tassujaan narun päässä.

Kumpi tässä kumpaa nyt leikittää, mutta mukavaa on eikä tossut menoa haittaa.

Nasu saa spesiaalia... Eka jäi tältä reissulta kotiin sairastamaan.

Potilas

Ystävykset, katse tulevaisuuteen!
Tangelstiina

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Kasvaa ne

omenapuutkin.
Nyt on meidän piha täynnä omenapuuta... :-)

Kiinnitä katseesi vasempaan laitaa... siinä se puu on pienenä vauvana touhun keskellä.


Tangelstiina

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Riimukylän risteys

Nyt ei eksytä!


Riimukylän risteymäkohta on sattunut juuri tuohon meidän marjapuskan kohdalle.
Ja siitäpä tuuma
ja tuumasta toimeen...
Viitat opastavat riimukyläläiset oikeisiin kohteisiin... minne milloinkin.
Saattaa olla, että muutama kyltti täytyy tehdä lisää... eihän tuossa ole kuin minimi!

Tangelstiina

p.s. LK tarkoitta laukka-askel mittayksikköä... tosin siitä muotoutui myös mittayksikkö liian kaukana

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Lumottu puutarha


Osa: Onko mikään kasvi kypsynyt?


Olipa kerran ponit. He olivat juuri aamukävelyllä ja sitten rupesi satamaan. Satoi niin kaatamalla, että ponien täytyi mennä mansikanlehtien alle suojaan.

Kun sade lakkasi, niin sitten pikkuinen ponivauveli sanoi: "Pisara". Hän oli nähnyt pisaroita lehdellä.



Sitten ponit pääsivät kotiin takaisin.

Tytöt olivat sanoneet: "Menemme katsomaan avomaankurkkuja" ja kurkut olivat jo kypsyneet. Keksi halusi istua avomaankurkulla ja he makoilivat yhdessä korkealla kesäkurpitsan päällä. Keksi halusi istua lehden alla.



Anni oli sanonut: "Oi että, minä haluan mennä katsomaan onko tomaatit kypsyneet". "Voi että, ei vielä. Minä kokeilen niitä silti. Pitäisikö mennä jo kotiin? Pitäisi ehkä." Ja niin se teki.


Pomoheppa lähti kävelylle ja sanoi: "No, pitäisikö mennä katsomaan onko vesimelonit kypsyneet?". Ei olleet, melonit olivat ihan pieniä vielä. Ja niin ne olivat. Ja sitten hän sanoi: "Pitäisikö mennä takaisin kotiin?". Mutta sitten, pomo kuuli rapisunaa ja hän sanoi: "Onkohan se käärme? Jos talloisin sen, saisimme ruokaa. Paistankin sen itse." Ja niin se teki.


"Voi! Pitäisikö minun mennä aamulenkille juoksentelemaan?" Hän meni katsomaan onko chilit kypsyneet, niin niitä voisi antaa lahjaksi vaikka. Hän sanoi: "Ei ole, no ei sitten ole kypsiä."  Täytyisipä tästä lähteä kotiin.



Keijut menivät katsomaan, ovatko paprikat kypsyneet. "Pitäisikö tästä sitten, hmm, lähteä eteenpäin?"


Pikku Myy sanoi: "Pitäisikö mennä katsomaan, onko valkosipuli kypsynyt?" Ja niin se teki.


Hemuli meni tieteilemään puutarhaamme. Ja niin se teki.


Ja sitten Anniina sanoi: "Onpa kuuma. Pitäisikö mennä lepäilemään, ottamaan aurinkoa tälle päivälle." "Kyllä pitäisi, nyt minä lähden kyllä ulos. Minä voisin lähteä pötköttelemään tuonne ulos." Ja niin se teki. "Onpa kuuma, pitäisikö lähteä takaisin sisälle tuonne."

He päästivät hepat ulkoilemaan, hepat olivat siellä aika varjossa.





Rekvisitöörinä, kuvausassistenttina, tarinankertojana, ohjaajana ja ties missä roolissa toiminut viisivuotiaamme. Yksivuotias teki myös kaikkensa tarinan eteen.

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Kioskileikki

Ukkimummilan leikkimökissä ei leikkinyt kukaan.
Eräänä päivänä yksi serkuksista sai tuuman: "Tehdään leikkimökistä kioski". 
Niin tytöt rupesivat tuumasta toimeen. 
Isän kanssa lähdettiin maaliostoksille, 
Upalta lainattiin maalausvaatteet 
ja Kioski sai satumaisen vihreän värityksen.


Ukkimummilan kätköistä löytyi yhtä sun toista tarviketta kioskiin. 
Hyllyjä astioita verhoja lamppuja kulhoja ja koristeita.
Kioskia somistettiin innokkaasti yhdessä. 
Ukki porasi reikiä hyllyille ja teki myyntitiskiä.
Upan kantapäät vaan vilkkui kun hän sukelteli aarteitaan etsimään.
Tytöt laativat hinnastoa ja suunnittelivat hekkuja.
Äiti pyllähteli liukkaalla polulla vieden ja tuoden ja innosta puhkuen kaikenlaisia tarvikkeita.
Isä viritteli vieheitään seuraavaa kalastusreissua varten... mutta hengessä mukana.


Nimeä mietittiin...
Kuukettilan iloiset kahvit jalostui matkan varrella Kuukettilan kioskiksi



Avajaispäivänä kutsuja toimitettiin ukkimummilan naapureille ja ystäville ukkimummilan kaupunkiin
Kauppa kävi,
 tunnelma oli kuplivan iloinen ja puuhakas.
Avajaiskahvit muffinseineen olivat ilmaiset mutta makeisista perittiin maksu.









Kioskin herkkuja nauttimaan saattoi istahtaa menninkäisen valtaistuimelle ja ajatella menninkäismäisesti.

menninkäinen liikenteessä

Ja niin kaikki makeannälkäiset ovat tervetulleita Kioskiin aina kun tämä kyltti pilkistää Kuukettilan kulmalla


Tangelstiina

Me ollaan

uitu saunottu ukkimummeiltu leireilty kalastettu mökkeilty lomailtu...
Nyt, 
on ihana olla kotona!


Tangelstiina